Viimeisen viikon ajan täällä on ollut erilainen sää kuin aikaisemmin. On ollut tuulista, sateista ja jopa ukkosmyrskyjä. Välillä on huoneessa ollessa ollut jopa kylmä, kun tuuli puskee suoraan sisään hyttysverkon läpi. Keskiviikkoiltana sitten ihmeteltiin onko taas tulossa ukkonen, kun kuului jyrähdyksiä. Vähän epäiltiin, koska hetkeä aiemmin ei ollut näkynyt edes pilviä taivaalla, mutta ollaan opittu, että täällä sää vaihtuu todella nopeasti. Ehdittiinpä siinä heittää muutama vitsi sodastakin, koska jyrähdykset kuulosti aikalailla pommeilta.
Asian todellinen laita selvisi hetkeä myöhemmin, kun Päivi laittoi viestiä, että räjähdykset kuuluvat lentokentän läheiseltä ammusvarastolta. Vastaava räjähdys oli sattunut kuulemma vain muutama vuosi takaperin ja silloin pommeja oli räjähtänyt vielä usean viikon päästä. Onneksi räjähdykset oli suht kaukana meistä, mutta toki kaikki olivat huolissaan niiden aiheuttamasta tuhosta - etenkin kun ammusvarasto on lähellä lentokenttää. Katsottiin räjähdyksiä asuntolan päädyssä olevalta parvekkeelta, jonne ne näkyi valoina. Nähtiin myös kuinka palavia esineitä lenteli ilmassa räjähdysten voimasta.
Räjähdykset uutisoitiin Suomessa myös aika isosti - kiitos vierailulla olleen toimittajaryhmän. Naureskeltiinkin, että ilman heidän täällä oloaan tapahtuma ei olisi ylittänyt Suomessa uutiskynnystä monessakaan lehdessä. Todellisuudessa useita ihmisiä kuitenkin kuoli ja monet jäivät kodittomiksi, joten asia oli hyvin vakava ja ikävä. Siksi tuntuikin kurjalta, että suomalaisten lehtien verkkosivuilla kirjoiteltiin kuinka raukat suomalaiset safarimatkaajat ovat jumissa Darin lentokentällä ja joutuivat nukkumaan betonilattialla. Betonilattia toimii täällä monelle varmasti sänkynä joka yö, joten tuntuu kohtuuttomalta valittaa moisesta. Toki on suomalaiselle varmasti kulttuurishokki nähdä ja kokea asioita joihin ei ole ennen törmännyt, mutta ehkä sitä kautta arvostus omaa sänkyä, ruokaa, juomaa ja omaa kotimaata kohtaan nousee. Ehkä tässä tapauksessa matkailu avarsi vieläpä normaalia enemmän!
Itselleni räjähdysten seuraukset eivät ole vielä ihan selvillä, mutta on huojentavaa, ettei niitä ole kuulunut sittemmin ja että lentokenttä on taas auki. Koska tilanne vaikutti aivan normaalilta jo perjantaina, niin mentiin Päivin kanssa ostoksille Kariakoolle ja kyllähän sieltä tavaraa tarttui mukaan. Päivi on saanut mut tajuamaan, ettei täällä ollessa voi ajatella, että ostan sitten joskus toiste tuon kivan jutun. Se on ostettava silloin kun on se on tarjolla, sillä valikoima vaihtelee koko ajan. Ja jos ajattelee, että ostaa sitten myöhemmin, niin kotiin lähdön koittaessa huomaa, ettei ole ostanut mitään ja sitten vasta kiire tuleekin. Niin tai näin, niin nyt minulla on kankaita ja mekkoja useampaan lähtöön. Ja tiedä vaikkapa nämä yllä mainitsemani perustelut olisivat keino puolustella shoppailuani, mutta jos kankaat ja mekot ovat täällä halpoja ja hienoja, niin miksen ostaisi niitä ja veisi palasta Tansaniaa mukani Suomeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti