Taytyy tunnustaa, etta tassa vaiheessa matkaa on vaikea edes nimeta mika paiva on kyseessa. Olemme matkustaneet yotapaivaa, nukkuneet useamman yon junassa ja bussissa. Sentaan sen tiedan, etta nyt olemme Zimbabwessa kaupungissa nimelta Bulawayo. Eilen aamulla olimme viela Sambiassa, sitten illalla Botswanan puolella ja jo tanaan Zimbabwessa.
Reissun kohokohtia ovat olleet Viktorianputoukset ja safari Botswanan Choba national parkissa. Viktoriaputoukset olivat sellainen tapaus, etta olisin katunut koko loppuelamani, jos en olisi siella nyt kaynyt. Eivat ne nytkaan aivan nurkan takana sijainneet, mutta kylla kannatti istua useampi paiva junassa. Kuvia en paikanpaalta juurikaan onnistunut ottamaan, koska putouksilla on aivan valtavasti vesihyorya ja sadetta. Ottamissani kuvissa nakyy lahinna valkoista tai hyvalla tuurilla putouksen vieressa ollut sateenkaari.
Enemman kuvia tuli otettua kun siirryimme Sambian puolelta Botswanaan safarille. Ylitimme rajan veneella ja olimme maailman ainoassa kohdassa, jossa nelja maata kohtaavat. Nuo maathan ovat Sambia, Namibia, Botswana ja Zimbabwe. Rajan ylityksen jalkeen teimme veneajelun Chobe-joella. Tykkasin tallaisesta safarista hurjasti, koska se poikkesi selkeasti safarista, jonka tein aidin ja Tiinan kanssa aiemmin Tansaniassa. Naimme todella paljon norsuja, virtahepoja ja krokotiileja kun ne kaikki saa[uivat joen rannalle juomaan ja vilvoittelemaan. Iltapaivalla vaihdoimme sitten veneen autoon ja ajoimme muutaman tunnin puiston hiekkaisia teita ja naimme jalleen valtavasti norsuja ja impaloita.
Aluksi hiukan epailin kannattaako minun tehda enaa safaria, kun olen jo aiemmin ollut, mutta olen kylla tyytyvainen etta tein, silla venesafari oli todella erilainen. Harmiksemme yksi seurueemme jasen karsi vatsataudista ja joutui jattamaan osan safarista valiin, mutta toisaalta hyviakin uutisia oli kyseiselle paivalle, silla passinsa kadottanut Lauri oli saanut passinsa takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti